Kirjoituksia
JEESUS EI KELPAA MAAILMALLE
Minä tulin Isäni nimeen, ja ette minua ota vastaan; jos joku tulee omalla nimellänsä, niin te
sen otatte vastaan. Joh. 5: 43.
Hamasta Eedenistä asti on Jeesus kulkenut lupauksen sanassa omainsa mukana. Hän on ollut
heillä turvana kaikissa myrskyissä ja vastoinkäymisissä. Mutta kun Hän pukeutui ihmiseksi,
laskeusi alas majesteettiudestansa, tullen ihmispersoonan halpaan muotoon, niin ei maailma
häntä tuntenut. Israelin kansaa, jonka keskuuteen Kristus ilmestyi ihmisenä, nimitettiin
Jumalan kansaksi, mutta ei se tuntenut Jumalaa Kristuksessa. ”Hän tuli omillensa, mutta eivät
hänen omansa häntä ottaneet vastaan”, Joh.1: 11. He sanoivat: ”Emmekö me oikein sano, että
sinä olet samarialainen, ja sinulla on perkele», Joh.8: 48. Ja kun Jeesus teki jumalallisia
ihmetekojansa, niin he sanoivat: ”Hän ajaa ulos perkeleitä, perkeleitten päämiehen kautta”,
Luuk. 11: 15. Hän oli siis kokonaan tuntematon omillensa. Kristuksen henki valittaa Davidin
kautta: ”Minä olen muukalaiseksi veljilleni tullut ja oudoksi äitini lapsille”, Ps. 69: 9. Jeesus
oli heidän mielestänsä sapatin rikkojakin (Joh. 9: 16) ja Jumalan pilkkaaja (Matt 9: 3). Paljon
muitakin virheitä he luulivat Jeesuksessa löytäneensä. Fariseukset varsinkin luulivat
näkevänsä paljon vikoja Jeesuksessa ja katsoivat hänen ylön. Fariseuksilla oli aina ikävät
seurat, kun Jeesus oli heille puhumassa; mutta katuvaiset syntiset kiittivät Jumalaa. Ei ollut
fariseusten sydämissä tilaa Jeesuksen evankeliumille. Mutta kun pimeyden enkeli lähetti
syvyydestä vääriä profeettoja, jotka omalla nimellänsä kulkivat ja saarnasivat ilman
parannusta, että kaikki kansa on pyhä (4 Moos.16: 3), niin ne olivat tervetulleita, ne otettiin
iloiten vastaan. Sentähden sanookin Herran profeetta: ”Jos joku lipilaari olisi ja valheen
saarnaaja, (joka sanoisi:) minä tahdon saarnata, kuinka teidän pitää viinaa ja väkevää juomaa
juoman; senkaltainen saarnaaja olisi tälle kansalle sovelias”, Miika 2: 11.
Kun kansa näin paatuu, ettei se tahdo enää totuutta kuulla, vaan valheeseen suostuu, niin on
Jumala heille lähettävä väkevän eksytyksen, niin että he valheen uskovat, 2 Tess. 2: 11. Ja
silloin pimeyden enkeli on heti valmis työhön, kun Jumala kansan paatumisen ja
evankeliumin ylönkatseen tähden sallii sille vallan. Se lupaa heti: ”Minä menen ja olen
valheen henki kaikkein hänen profeettainsa suussa. Hän sanoi: Petä häntä, ja sinä taidat, mene
ja tee niin”, 1. Kun. 22: 22. Jos koska valheen henki on syvyydestä noussut seulomaan, niin
kyllä se nyt seuloo. Nyt ei ole väärillä opeilla ja eriseuroilla mitään määrää. Kaikki helvetin
henget nyt ovat nousseet kansaa riivaamaan, joiden perässä sokeat joukot juoksevat,
tietämättä minne viimein joutuvat: Mikä pimeyden henki uittaa niitä järvessä, luvaten siitä
autuuden; mikä huvittaa sillä, että kuoleman jälkeenkin on vielä aikaa parannus tehdä; mikä
lohduttaa orjiansa sillä, ettei ole mitään edesvastuuta haudan takana; ja mikä monella muulla
tavalla pilkkaa Jumalaa ja hänen pyhää evankeliumiansa. Kaikki, joka omalla nimellänsä tulee
saa vapaasti rehoittaa, kaikki otetaan hyvänä ja oikeana vastaan. Mutta joka tulee Jeesuksen
nimeen, saarnaten Jumalan sanaa, että ihmiskurjat autuaiksi tulisivat, se pilkataan ja
Jeesuksen veri jalkain alle poljetaan. Kuule, sinä pilkkaajain joukko ja sinä itsehurskas
fariseus, jotka Jeesuksen ja hänen pyhän oppinsa hyljäätte: Aika tulee, muista, aika tulee,
jolloin ei totuuden kanssa ole aikaa leikitellä. Ylimmäinen Tuomari, jota sinä täällä pilkkaat,
istuu kohta tuomioistuimellensa.
RUOTSIN MALMIVAARASTA
Tervehdän Jumalan rauhalla verella ostettua laumaa Herran Siionissa. Minä kiitän Jumalaa,
että hän johti minua täältä Sodoman ja Gomoran kaupungista hänen lastensa laumaan, ensin
Kirunaan ja sitten Pajalaan ja Juoksenkiin. Niissä seuroissa sain minäkin virvoitusta köyhälle
sielulleni, kun sain tuntea Jumalan ja Herran Jeesuksen rakkauden suloisuutta hänen lastensa
keskellä. Jeesuksen veri virtasi hänen lastensa sydämiin voimallisena elonvirtana, Eedomin
lämmin lounatuuli puhalteli meidän kylmiin rintoihimme. Uskon silmä tähysteli jo iäistä
Karitsan häitten viettoa. Golgatan veripunainen aurinko, joka pääsiäisenä riippui ristin päällä,
antoi uutta voimaa, kun nostimme silmämme Golgatalle. Siellä näimme rakkauden virtain
vuotavan Yljän Jeesuksen pyhistä haavoista. Tunsin jo seilailevani isänmaan ihanalla rannalla
taivaallisen paratiisin kirkkaudessa.
Rakkaat sisaret ja veljet, kuinka on se kallista saada täällä synnin erämaassa ja itkun korvessa
toisiamme kohdata ja iloita täällä jo toistemme kanssa ijäisiä Karitsan häitä odotellessa. Siellä
saamme aina olla yhdessä. Siellä ei enää eronikävä tunnu. Minä tunnen paljon kaipaavani
jumalanlapsia. Jäin rakkaudella muistelemaan teitä kaikkia sisaria ja veljiä tämänkin kesän
seurapaikoissa, joissa olen ollut käymässä. Kohtasin siellä Juoksengin seuroissa rakkaan
synnyinımaan rajaseudun jumalanlapsia. Oli jollakin äidillä suru omista rakkaista lapsistaan,
jotka uskottomuudessa taistelevat sotarintamalla. Älä sure sinä isä ja äiti. Sinun lapsesi saattaa
palata tuhlaajapoikana Isän kotiin. Vielä on Isän syli avoinna vastaanottamaan
tuhlaajapoikiakin ja -tyttäriä. Armossa on varaa ja veressä on voimaa, jos sitä etsitään. Se veri
parantaa kaikki syntihaavat. Sinä rakas veli, joka taistelet siellä sotarintamalla, ole hyvässä
turvassa, Jeesus sotii kanssasi. Heti saat laskea aseesi maahan. Ei rakas Isä pane Suomen
kansallekaan raskaampaa kuormaa kuin se kantaa voi. Kohta myrskyt tyvenevät. Jeesus on
laivassamme. Ja kun teille veljet rakkaat murheen pilvet nousevat, niin katselkaa suurta
Ristinkantajaa ja yön valvojaa hänen taistelutantereellaan Getsemanen yrttitarhassa ja
Golgatan mäellä, kuinka meidän syntimme runtelivat viatointa Jumalan Karitsaa, että
meidänkin täytyy ristiä kantaa. Mutta minä ymmärrän, että teillä on nyt raskaammasta päästä
risti kannettavana rakkaat sotilaat. Olen aina teidän kanssanne yhteisessä rukouksessa
taivaallisen Isän tykö, että hän huojentaisi teidän kuormaanne. Ja kirjoittakaa Rauhan Sanaan
taajempaan sieltä rintamalta.
Toivoo sisar Herrassa / Matilda Kyröläinen
Rauhan Sana 1943:10