JEESUS EI KELPAA MAAILMALLE

Minä tulin Isäni nimeen, ja ette minua ota vastaan; jos joku tulee omalla nimellänsä, niin te sen otatte vastaan. Joh. 5: 43. Hamasta Eedenistä asti on Jeesus kulkenut lupauksen sanassa omainsa mukana. Hän on ollut heillä turvana kaikissa myrskyissä ja vastoinkäymisissä. Mutta kun Hän pukeutui ihmiseksi, laskeusi alas majesteettiudestansa, tullen ihmispersoonan halpaan muotoon, niin ei maailma häntä tuntenut. Israelin kansaa, jonka keskuuteen Kristus ilmestyi ihmisenä, nimitettiin Jumalan kansaksi, mutta ei se tuntenut Jumalaa Kristuksessa. ”Hän tuli omillensa, mutta eivät hänen omansa häntä ottaneet vastaan”, Joh.1: 11. He sanoivat: ”Emmekö me oikein sano, että sinä olet samarialainen, ja sinulla on perkele», Joh.8: 48. Ja kun Jeesus teki jumalallisia ihmetekojansa, niin he sanoivat: ”Hän ajaa ulos perkeleitä, perkeleitten päämiehen kautta”, Luuk. 11: 15. Hän oli siis kokonaan tuntematon omillensa. Kristuksen henki valittaa Davidin kautta: ”Minä olen muukalaiseksi veljilleni tullut ja oudoksi äitini lapsille”, Ps. 69: 9. Jeesus oli heidän mielestänsä sapatin rikkojakin (Joh. 9: 16) ja Jumalan pilkkaaja (Matt 9: 3). Paljon muitakin virheitä he luulivat Jeesuksessa löytäneensä. Fariseukset varsinkin luulivat näkevänsä paljon vikoja Jeesuksessa ja katsoivat hänen ylön. Fariseuksilla oli aina ikävät seurat, kun Jeesus oli heille puhumassa; mutta katuvaiset syntiset kiittivät Jumalaa. Ei ollut fariseusten sydämissä tilaa Jeesuksen evankeliumille. Mutta kun pimeyden enkeli lähetti syvyydestä vääriä profeettoja, jotka omalla nimellänsä kulkivat ja saarnasivat ilman parannusta, että kaikki kansa on pyhä (4 Moos.16: 3), niin ne olivat tervetulleita, ne otettiin iloiten vastaan. Sentähden sanookin Herran profeetta: ”Jos joku lipilaari olisi ja valheen saarnaaja, (joka sanoisi:) minä tahdon saarnata, kuinka teidän pitää viinaa ja väkevää juomaa juoman; senkaltainen saarnaaja olisi tälle kansalle sovelias”, Miika 2: 11.

Kun kansa näin paatuu, ettei se tahdo enää totuutta kuulla, vaan valheeseen suostuu, niin on Jumala heille lähettävä väkevän eksytyksen, niin että he valheen uskovat, 2 Tess. 2: 11. Ja silloin pimeyden enkeli on heti valmis työhön, kun Jumala kansan paatumisen ja evankeliumin ylönkatseen tähden sallii sille vallan. Se lupaa heti: ”Minä menen ja olen valheen henki kaikkein hänen profeettainsa suussa. Hän sanoi: Petä häntä, ja sinä taidat, mene ja tee niin”, 1. Kun. 22: 22. Jos koska valheen henki on syvyydestä noussut seulomaan, niin kyllä se nyt seuloo. Nyt ei ole väärillä opeilla ja eriseuroilla mitään määrää. Kaikki helvetin henget nyt ovat nousseet kansaa riivaamaan, joiden perässä sokeat joukot juoksevat, tietämättä minne viimein joutuvat: Mikä pimeyden henki uittaa niitä järvessä, luvaten siitä autuuden; mikä huvittaa sillä, että kuoleman jälkeenkin on vielä aikaa parannus tehdä; mikä lohduttaa orjiansa sillä, ettei ole mitään edesvastuuta haudan takana; ja mikä monella muulla tavalla pilkkaa Jumalaa ja hänen pyhää evankeliumiansa. Kaikki, joka omalla nimellänsä tulee saa vapaasti rehoittaa, kaikki otetaan hyvänä ja oikeana vastaan. Mutta joka tulee Jeesuksen nimeen, saarnaten Jumalan sanaa, että ihmiskurjat autuaiksi tulisivat, se pilkataan ja Jeesuksen veri jalkain alle poljetaan. Kuule, sinä pilkkaajain joukko ja sinä itsehurskas fariseus, jotka Jeesuksen ja hänen pyhän oppinsa hyljäätte: Aika tulee, muista, aika tulee, jolloin ei totuuden kanssa ole aikaa leikitellä. Ylimmäinen Tuomari, jota sinä täällä pilkkaat, istuu kohta tuomioistuimellensa. Mutta sinä köyhä Karitsan morsian, sinä ihana häälauma, verellä pesty taivaan sotajoukko, seuraa vielä vähän aikaa häntä, jota sielusi rakastaa. Se sanoo, joka näitä todistaa: Jaa, minä tulen pian, Amen! Niin tule Herra Jeesus! Ilm. 22: 20.

M. Suo

(Siionin Lähetyslehti N:o 8 1923)

---