KYRÖSTÄ

27 p. lokakuuta 1904

Kallis ja muistossa oleva veli Herrassa valitun Jumalan lauman kanssa. Armoa ja rauhaa toivotan teille Jumalalta Isältä ja Herraltamme Jeesukselta päiväin loppuun asti. Amen.

Monta kertaa on ollut sydämeni halu piirtää teille joku sana sieluimme yhteisestä autuudesta, vaan nämä ulkonaiset jäsenet ovat vastahakoiset hengen halua täyttämään. Olen ollut jotenkin terve ruumiin puolesta koko kesän, Siionin sankarin kautta olen voi tolla vielä tänäkin päivänä, että voin sanoa: Kiitos olkoon Jumalalle, joka meille voiton antaa Herramme Jeesuksen kautta. Kyllä tosin usein näyttää, että vihollinen tahtoo allensa kaataa sekä sisällisten että ulkonaisten koettelemusten kautta. Tämän maailman aallot nousevat hyvin korkealle, että käyvät pään ylitse, vaan olkaa Jumalan lapset hyvässä turvassa, Jeesus elää ja me saamme elää Hänen kanssansa.

Veljet ja sisaret, pysykäämme Jumalan kaupungissa, Siionin vuorella. Jumala on tuttu huoneessaan, joka sen hallitsija on. Apostoli näyttää Hebr. 12 luvussa tämän kaupungin suuruutta ja voimaa, josta syystä profeetta myös sanoo: Ei yhdenkään sen maan asujista pidä sanoman: minä olen heikko; sillä kansalla, joka siellä asuu, pitää olemaan synninpäästö. Ei maailma tunne teitä eikä meitä, eikä näe tätä kaupunkia, vaan Jumala, joka on vanhurskas tuomari, ja Hänen lapsensa tuntevat tämän, ja tuntemisensa kautta Hän meitä vanhurskauttaa.

Turmeluksen hämärä tahtoo vielä meiltäkin sen pimentää oman sydämen pahuutta katsoessa. Älä katso, Siionin asuvainen, oman turmeluksen syvyyttä, vaan katso Herraa Jeesusta, joka pois ottaa maailman synnin. Katso veljeni veripunaista Kuningastasi orjantappuroilla kruunattuna. Katsokaa mustasta maailmasta valitut matkakumppanit, millä lähteellä olemme pestyt synnin saastaisuudesta, ja muistakaamme, että tällä liiton verellä on syntimme pois pyyhitty ja tämän virran rannalla ovat Siionin lapset saaneet näkönsä, että näkevät Siionin Kuninkaan kunniassansa ja uuden maan levitettynä.

Tässä kaupungissa kuuluu hyvää puhuva veren ääni sinulle ja minulle, ja ”kun veres heille näytän, niin tunton' levon löytää”. Murhan enkelin täytyy mennä sivu niitä majoja, joiden sydämet ja omattunnot ovat Karitsan verellä priiskotetut ja joissa Jeesus asuu. Tällä liiton verellä on Pyhän Hengen todistus ja sinetti Karitsan emännän sydämeen painettu uudessasyntymisessä pantiksi, kuten Hosea sanoo: Mina kihlaan sinun itselleni uskossa ja sinun pitää Herran tunteman.

Muistakaamme kalliit veljet ja sisaret, että puhdas liina on jo päällemme puetettu, ei vanhalle ihmiselle, joka himoin kautta eksyksissä itsensä turmelee, vaan uudelle, joka Jumalan jälkeen luotu on, Kristuksen pyhyydellä kaunistettu ja vanhurskaudella puetettu. Tässä tuntee Jumala vanhurskas tuomari teidät ja meidät ja sanoo: Tämä on Minun rakas Poikani, johon mielistyin. Kuulkaa nyt kaikki Jumalan lapset, mitä tätä pukua kantavaiset ja näkeväiset saarnaavat, kuulkaa arkamieliset ja epäileväiset, alaspainetut ja heikot, mitā Pyhä Henki Jumala puhuu veren äänellä taivaasta. Katsokaa vielä omanvanhurskauden palvelijat ja maailman joukko, kuinka niiden suu on hyvyydellä täytetty ja malja on ylitsevuotava, että heidän kohdustaan vuotaa elämänveden virrat jo täällä maitten päällä, vaikka täällä nähdään kuin peilistä tapauksessa, mutta kun vajaa lakkaa, sitten kasvoista kasvoihin. Tämä toivo pitääkin päätämme ylhäällä tällä korven matkalla. Siinā toivossa sanon minäkin, heikoin ja puutteellisin veljenne, hyvästin vain vähäksi aikaa. Kantakaa minuakin esirukouksissanne armoistuimen tykö. Sanokaa minulta terveisiä koko Jumalan laumalle; en voi kaikkia erikseen luetella. Sanokaa terveiseni Jumalan sydāmellisen laupeuden jälkeen, joka on avarampi kuin minun ahdas sydämeni.

Tätä piirtää heikoin veljenne Mikko Pääkkölä.

(RS 1940: 4)