RUOTSIN ERKHEIKISTÄ

Olen monta kertaa tuntenut halua tervehtiä Jumalan lapsia Rauhan Sanan kautta Jumalan rauhan tervehdyksellä. Sillä se on suuri armo, että on rauha Jumalan kanssa ja että ovat synnit anteeksi rauhan tuojan Herran Jeesuksen nimessä ja veressä.

Mutta tätä on aina vihollinen ollut vastaan. Nousee kysymys: mitä sinun kannattaa, sinähän olet niin huono vaeltaja, kirjoittakoot ne, jotka ovat parempia ja syvemmälti käsittävät kuin sinä? Mutta tähän on meillä jokaisella käsky, että ”ilmoittaa sen voimaa, joka meidät on kutsunut pimeydestä ihmeelliseen valoon”. On julistettava Jumalan voimaa. Armosta tälläkin hetkellä suurena syntisenä toivotan: ”Rauha olkoon teille, jotka olette samasta armon voimasta tulleet osallisiksi niin kasvoista tunnetut kuin tuntemattomat.” On vietetty suurta juhlaa, jolloin meidän Vapahtajamme ja lunastajamme, Jeesus Kristus, on syntynyt. Enkelit toivat sanoman: ”Katso, minä ilmoitan teille suuren ilon. Tänä päivänä on teille syntynyt Vapahtaja, joka on Kristus Herra.” Ajattelen, nuori lukijani, että onko tämä sanoma kuulunut sinulle? Onko tämä pieni lapsi saanut syntyä sinun mustaan ja kurjassa tilassa olevaan sydämesi majaan? Eli onko tämä vain historiallista tietoa? Oletko nähnyt Jeesuksessa kirkkaan tähden, jonka tietäjät näkivät ja jota he seurasivat? On tainnut jääneenkin juhlan aikana majatalonne olla siivottuna ja koristettuna tämän maailman jumalan kaikellaisilla iloilla ja menoilla, ettei ole ollut seimen lapselle sijaa majassa. Kuule ystäväni! Silloin et ole tuntenut todellista iloa, kun olet ollut maailman jumalan kunnioittama. Sinulla on ollut, rakkaani, pimeyden juhla. Vanhurskaat vanhempasi ovat sinun tähtesi nukkuneet levottomia öitä. Mutta vielä enempi murehtii sinun taivaallinen Isäsi, jonka kuva sinä olet. Ystäväni, vaikka juhlat jäävät, niin tahtoo seimen lapsi synnin, kuoleman ja helvetin voittajana etsiä kadonneita lampaita. Tälläkin hetkellä on hän kolkuttavaisena äänenä sinun sydämesi ovella. Palaja ja tee parannus! Rohkenetko ilman Jeesusta astua kuolemaan? Täällä on hän vielä armollinen, kun katuvaisena syntisenä käännyt hänen puoleensa. Mutta ellet täällä ajassa sitä tee, niin suuri vahinko tulee. Ei kuulu sitten enää armonääni, vaan kaikuvat tuomion sanat: ”Menkää pois minun tyköäni te väärintekijät ja kirotut iankaikkiseen tuleen, joka on valmistettu perkeleelle ja hänen enkeleillensä.” Mutta sinä, nuori veljeni ja sisareni, joka olet kuullut enkelein äänen, ja joka olet lähtenyt seuraamaan kirkasta tähteä, mikä on pysähtynyt, ja jonka kohdalta olet löytänyt Marian ja lapsen makaavan seimessä heinien ja olkien päällä, kiitä Jumalaa, että tämä lapsi on saanut syntyä sinun mustaan sydämeesi. Kiitä Jumalaa, että hän on saanut puhdistaa sen hänelle asuinsijaksi. Kiitä siitä, että hän on niin matalalle astunut, että juuri minun syvälle syntiin langenneen hätääni poistamaan. Kiitä siitä, että tänäkin päivänä saat hänen suojassaan olla kaikkein rajuilmain ja myrskyjen keskellä. Lopuksi rukoilen, että Jeesus-lapsi eläisi elävänä uskon kautta sydämissämme, ja että hän saisi puhdistaa sydämemme kaikesta katoavaisesta ja Jumalalle kelpaamattomasta tavarasta siihen päivään asti, jolloin hän on meidät pois kutsuva. Saakoon Hän viedä meitä siunattuin seuraan. Ja palkitkoon meitä iankaikkisen elämän siunauksella sanojensa mukaan: ”Tulkaa minun Isäni siunatut ja omistakaa se valtakunta, joka on teille valmistettu maailman alusta asti. Siinä siunauksessa ovat edesmenneet pyhät Aapelista alkaen yhtyneet veisamaan kiitosta, ylistystä ja kunniaa iankaikkisesta iankaikkiseen. Pyydän muistamaan minua suuresti epäilevää ja vihollisen ympäröimää elämäntien kulkijaa. Se on minunkin toivoni, että saisin kerran valkopukuisen lauman kanssa yhtyä yhteen kiitosvirteen. Silloin ei enää paina tämän maailman syntikuorma, ei kiusaus eikä murhe, vaan on ilo lakkaamatta. Carl Snell (RS 1937: 2)