SAARNA TAPANINPÄIVÄNÄ

(Aatu Laitinen 1885)

Saarna, jossa maailman vainosta elävää uskoa vastaan puhutaan, niin kuin todistaa evankeliumi (Matt. 23: 34-39).

Lain ja Jumalan sekä jumalanpalveluksen pilkkaajana tapettiin Stefanus, joka oliensimmäinen veritodistaja syntyneen Kristuksen saarnaajista. Mutta muutoin ovat Betlehemin lapset ensimmäiset Jeesuksen marttyyrit uudessa testamentissa. Oli vielä sekin syynä Stefanuksen kivittämiseen, että hän oli kiivas ja terävä sanainen saarnaaja, joka hurskaille isille näin puhui: "te niskurit ja ympärileikkaamattomat sydämestä ja korvista, te olette aina Pyhää Henkeä vastaan, niinkuin teidän isännekin oli. Ketä profeetoista eivät teidän isänne vainonneet, jotka sen vanhurskaan tulemista ennustivat." Tätä nyt vaikuttaa elävä usko ja totinen kristillisyys, että käärme maailman kautta rupeaa vaimon siemenen ja pyhäin verta juomaan, niinkuin Jumala sanoi jo paratiisissa. Ja aina on perkele löytävä väärät todistajat ja väärät pöytäkirjat, saadaksensa tappaa jumalanlapsia. Sillä vääräin todistusten voimalla Kristus ja Stefanus ynnä moni muu marttyyri on syösty kuolemaan, jota asiaa uskoton maailma, osa hengellisestä säädystä, on aina kiivain ajamaan. Tänä aikana ovat asiat myös niin. Ja alituiseen se hengellinen murha toimessa jumalanlapsia vastaan, että valhe, panetus, pilkka, kavaluus ja raadin eteen saaminen heille toimeenpannaan. Sentähden sanoo Herra Jesajan kautta ”voi kirjanoppineita, jotka väärän lain tekevät ja väärän tuomion kirjoittavat" (Jes. 10: 1).

Jeesus alkaa Aapelin marttyyriverestä lukien asettamaan kuormaa Jumalan vihamiehille ja hänen lastensa tappajille. Aapeli, joka on kaikista ensimmäinen veritodistaja Jumalan totuuden tähden, ei palvellut Jumalaa niin kuin Kain. Ja se nosti vihan häntä vastaan. Siinä se onkin pääsyy, että Kristuksella ja Hänen seuraajillansa ei ole sitä muotoa, joka maailmalle kelpaisi. Sillä heillä on erilainen jumalanpalvelus, erilaiset tavat, erilainen elämän laatu ja halpa vaatetus. Sitten vielä iloitsevat ja kerskaavat he Kristuksen armosta ja autuudesta, vaikka näkyvät vielä heikoilta vaelluksessansa. Tämä aina on maailmalle näkyvä vaarallisena villityksenä Jumalan pilkkana ja hengellisenä ylpeytenä, jonka tähden he pitävätkin vainon ja tappamisen Jumalan palveluksena. Ei ihmekään ole tämän maailman Jumalan työksi, että Aapelin verestä lukien on paljon imenyt vanhurskasten verta, ja on tuhansittain marttyyrejä päästänyt kunniaan. Ja vielä nyt sillä nimellä ahdistetaan jumalanlapsia, että ne muka turmelevat oikean uskon ja kristillisyyden.

Sanomatta niitä kymmentä suurta vainoa, joita Rooman pakanallinen hallitus asetti ensimmäistä Kristuksen seurakuntaa vastaan, on kristillisyyden nimellä paljon tapettu Herran pyhiä. Sellaiseksi meni paavin kirkko hurskauden ja pyhyyden muodolla, että julkisesti jumalanlapsia tapettiin ja niinkuin eläimiä metsästettiin. Nyt kun puhdistetussa kirkossa ei ole lupa tappaa, on viha ja vaino uskottomain puolelta sitä korkeampi. Ja mitä se auttaa sielun autuuteen, jos oppi tunnustuskirjoissa olisi kuinka puhdas tahansa, koska kaikki elämä ja henki on poissa. Se ei ole pakanuudesta kovin paljon edellä. Tuleepi vaan Jumalan nimi pakanain edessä pilkatuksi heidän tähtensä. Siitä se kirous tulee, ettei uskota elävästi Kristuksen evankeliumia ja sen ilmoittajat pilkkana pidetään, niin että heti on kiivaus ja viha liikkeellä kun elämän sanaa kuulemaan alkaa. Senpä tähden Jeesus valittaa ja nuhtelee sitä häpeällistä ja kadottavaa murhahenkeä, että pieksetään ja kivitetään niitä ihmisiä, joita Herra on lähettänyt heidän sielunsa autuuden tähden.

Mutta ei Jeesusta ennen saa nähdä, ennenkuin hänen lapsensa otetaan vastaan. Ja niin se vielä käynyt on, että kiviä on kirkon seinistä vieritetty, koska Herra on temppelin puhdistanut ja siinä hänen opetuslapsensa ovat ruvenneet kiitosvirsiä veisaamaan, ja heitä on ulos temppelistä hosuttu. Sillä maailman ystävyys ja sielun uni painaa useita paimenia ja vanhoja, sanomatta nukkuneista kansanlaumoista,niistä jotka rauhassa soutavat kuoleman virran rantaa helvetin palavaan koskeen. Mutta vaino ja viha on usein voimansa saanut ihmisten käskyistä, joita nyt paljon Jumalan sanan rinnalle asetetaan. Sillä ken ei ole visusti kuuliainen näille, hänet heti vääräoppisena ja epäluulon alaisena merkitään: siitä syntyy juuri pyhäin veren vuodatus paavikunnassa. Ja on vielä sama syy vainoa pitämässä.

Olkaa siis kalliit jumalanlapset vapaat ja iloiset Jumalan sanan sisällä. Sillä kaikki, mitä Jumala sanassansa sanoo, on hyvä ja luvallinen sekä tuo Pyhän Hengen ja johdattaa sielun autuuteen. Mutta ihmisten käskyt, joita ei Raamattu vahvista, olkoot kuinka kauniit hyvänsä, ovat myrkyllisiä sielun autuuden asiassa. Sentähden Jumalan sana aina käsillämme olkoon niinkuin kynttilä maailmassa. Siitä sanasta opettakaamme ja eläkäämme, sillä sen elävä sana Jeesus itse on. Katselkaamme Häntä lähellä niissä haavoissa, joita hän sai sielunvihollisiamme sotiessansa vastaan. Häntä on käärme purrut ja kantapäähän pistää saanut. Syntiemme tähden voitti Hän kuitenkin käärmeen vallan, helvetin ja kuoleman Getsemanessa ja Golgatan vuorella punaiseksi kaunistettuna ja kruunattu orjantappuroilla. Hän vastaa ikuisesta vainosta ja vihasta.

Olkaamme siis hyvin turvatut pestyinä ja sydämestämme priiskoitettuna Jeesuksen verellä. Ja koska Herraamme uskolla näin katselemme, näemme me taivaat avoinna ja Ihmisen Pojan seisovan Jumalan oikealla kädellä. Sentähden hän myös armostansa on meitä usein juottanut ja sydämemme niin virvoittanut, että meidän kasvomme ovat totisesti paistaneet niinkuin enkelin kasvot täynnä Jumalan rauhaa ja iloa. Se olkoon lohdutuksemme vainoa vastaan ja esimakua Karitsan häistä. Mutta tätä vastaan maailma hampaitaan kiristelee, käy läpi sydämensä ja ajaa ulos meidät kaupungistansa.

Todistamme vielä Jeesuksen puolesta kaikki syntimme anteeksi Hänen veressänsä. Sillä, Hän, rakas vanhin vielä nyt ja aina kokoaa meidät ja teidät uskollisesti ja armollisesti niinkuin kana kokoaa poikansa siipeinsä alle. Amen, halleluja! Olkoon Jumala kiitetty!

J. K. Tällä tavalla on tämä rakas Jumalan työmies lohdutellut niitä jumalanlapsia, jotka täällä kulkevat omalta puolen vähävoimaisena niinkuin hänkin on ollut vain Jumalassa voimallisena ja rikkaana uskon kautta, ja on hän päässyt jo sinne valkopukuiseen joukkoon taivaaseen. Veljeydellä Niilo Karvonen.

(RS 1951: 1-2)